Toimiva työterveys; työnantajan pakollinen vastuu ja terveen työympäristön edellytys

Pohdittuani asiaa tulin tulokseen, että me ehkä ajattelemme niin, että kaikki asiat työssä vaikuttavat jo itsessään työhyvinvointiin ja työterveyteen; jos ylläluetellut asiat mielenkiintoisesta työstä, arvostuksesta ja hyvistä suhteista esimiehen ja työtovereiden kanssa eivät ole kunnossa tai työ ja vapaa-aika sekoittuvat jatkuvasti alkaa se ennen pitkää näkyä työssä jaksamisen vähentymisenä, työterveyden laskuna ja sairauspoissaoloina. Lisäksi saatamme pitää työterveyshuoltoa itsestään selvyytenä sen lakisääteisyyden vuoksi, emme välttämättä osaa antaa riittävää arvoa sellaiselle, mikä on automaatio ja mihin olemme tottuneet. Paitsi sitten, kun jotain sattuu; kun uuvumme työssä tai sairastumme työperäisesti, silloin toimiva työterveyshuolto nousee arvoon arvaamattomaan. Saatamme myös helposti ajatella, että työterveyshuolto on pelkkä sairauden tullen käytettävä palvelu, mutta näinhän asia ei suinkaan ole.

Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovatkin henkilöstön työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Sitä kautta henkilöstö voi paremmin, sairauspoissaolot vähenevät ja työn tuottavuus kasvaa. Työterveyspalvelujen rooli on siis paljolti ennalta ehkäisevää ja tukevaa työtä, ei pelkästään paikka, johon menemme sairauden yllättäessä, kuten usein saatetaan ajatella.

Onko työterveyshuolto sitten pakko hankkia? Onhan meidän yrityksessämme työ ihan mielekästä ja on hyvä työilmapiirikin? Miksi hankkia lisäkustannuksia työterveyshuollolla?

Kyllä. Työterveyshuolto on lakisääteinen. Se on pakollinen heti silloin, kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän. Työterveyshuolto on hankittava kaikille työntekijöille; myös kausiapulaisille, osa-aikaisille ja perheenjäsenille. Jos työterveyshuoltoa ei ole järjestetty puuttuu työsuojeluviranomainen asiaan ja seurauksena saattaa olla sakkorangaistus. Tällä on myös vaikutuksensa yrityksen maineelle, eikä mikään yritys varmasti halua työterveyshuollon puuttumisesta tulevaa mainehaittaa kontolleen. Lisäksi, jos työntekijä sairastuu työstä johtuvista syistä ja lakisääteinen työterveyshuolto ei ole kunnossa voi yritys joutua vastuukysymyksistä oikeuteen ja tällaista haittaa varsinkaan mikään yritys ei varmasti halua.

Toimiva työterveys ei ole yritykselle ainoastaan kustannus vaan maksaa itsensä takaisin hyvinvoivina ja sitoutuneina työntekijöinä sekä luomalla terveen työympäristön, mikä taas auttaa vähentämään sairauspoissaoloja ja se taas osaltaan parantaa myös yrityksen kokonaisvaltaista suorituskykyä.

Sen sijaan se, mitä työterveyshuolto sisältää on yrityksen sovittavissa. Erilaisia työterveyden palvelupaketteja on runsaasti tarjolla ja valinta niiden välillä voi olla vaikeaa. Työterveyshuoltoon voidaan sisällyttää useita vapaaehtoisia palveluja tai se voi sisältää vain läkisääteiset palvelut.

Mitä sitten kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon ilman vapaaehtoisia palveluja?

• Työpaikkaselvitykset ja toimintasuunnitelma
  Työpaikkaselvitys sisältää arvion työn ja työympäristön haitoista, vaaroista ja kuormitustekijöistä. Näiden pohjalta tehdään toimintasuunnitelma, josta selviää työterveyshuollon tavoitteet toimenpiteineen sekä tiedot työterveyshuollon palveluista.
• Lakisääteiset terveystarkastukset

Säännöllinen terveystarkastus järjestetään, mikäli työssä on terveysriskejä tai erityinen vaara sairastua. Tarkastusten tarve ja sisältö sekä tiheys tarkennetaan työpaikkaselvityksessä.

• Jatkuva neuvonta ja opastus 

Työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa mm. työn ja työpaikan turvallisuudessa ja terveellisyydessä, henkilöstön työkykyä koskevissa pohdinnoissa sekä työsuhdejuridisissa ongelmissa, jotka liittyvät työterveyteen.

• Lain edellyttämät tutkimukset ja työhön liittyvät rokotukset

Sisältää lakisääteiset pakolliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä kliinisen fysiologian tutkimukset (keuhkotutkimukset, sydän- ja verenkiertotutkimukset, allergia- ja astmatutkimukset). Pakolliset tutkimukset ovat tärkeitä mm. arvioidessa työkykyä tai työn altisteiden takia (esim. pöly, kemikaalit, melu).

• Työkykyarviot ja varhaisen tuen malli

Tarvitaan silloin, kun työntekijällä on haasteita työkyvyn kanssa tai uhka työkyvyn menettämisestä.

• Päihdeohjelma

Sisältää ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet ja hoitoonohjauksen menettelytavat.

• Kelakorvaushakemukset

Korvausehtojen täyttyessä työnantaja saa Kela-korvausta työterveyshuollosta.

• Vuosittainen tilannekartoitus ja yhteistyön arviointi

Toimintasuunnitelman toteutuminen tarkistetaan. Arvioidaan yhteistyö ja kustannukset sekä suunnitellaan seuraava vuosi. Kartoitetaan onko tarvetta sopimuksen muokkauksille.

Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää siis jo itsessään aika paljon, mutta on hyvä huomioida, että sopimukseen eivät kuulu sairaanhoitopalvelut silloin, kun sairastuminen ei ole työn aiheuttamaa, esimerkiksi flunssan tai vatsataudin takia tarvittavat lääkärikäynnit eivät sisälly lakisääteiseen työterveyssopimukseen. Se ei sisällä myöskään muita tutkimuksia kuin lakisääteiset tutkimukset. Lakisääteisen työterveyshuollon palvelujen lisäksi yritys voikin tarpeen mukaan sisällyttää henkilöstönsä työterveyshuoltoon vapaaehtoisia palveluja, joita on tarjolla runsaasti.

Vapaaehtoisia työterveyshuollon palveluja ovat mm. sairaanhoito ja vastaanottokäynnit kaikkien sairastumisten varalta, digitaalinen työterveysasioiden hoito, reseptien uusiminen, lähetteet ja todistukset sähköisesti, laboratoriotutkimukset, magneettitutkimukset, tähystystutkimukset, fysioterapiapalvelut ja psykoterapiapalvelut. Vapaaehtoisista työterveyshuollon palveluista voi kukin yritys koota yrityksen ja henkilöstön tarpeita vastaavan paketin.

Miten sitten hankkia työterveyshuollon palvelut yritykselle? Eikö se ole työlästä ja vaikeaa?

Yksi tapa tähän on yrittäjäjärjestön kautta. Yrittäjäjärjestösi nettisivuilta voit tarkistaa onko järjestösi kilpailuttanut työterveyspalvelut jäsenistölleen.

Voit hankkia palvelut myös omin päin, jolloin kannattaa pohtia palvelujen sisältöä ja tarvetta; onko yrityksessä tarve vain ennaltaehkäiseville palveluille vai halutaanko myös sairaanhoito. Haluamistasi palveluista kannattaa pyytää tarjouksia sekä julkisilta että yksityisiltä työterveysyhtiöiltä ja vertailla näitä sekä tarvittaessa pyytää lisätietoja. Sopimus tehdään tietenkin kirjallisesti ja työterveyshoitajan kanssa yhteistyötä suunnitellessa kannattaa mukaan ottaa myös työntekijöiden näkökulma. Avoin yhteistyö antaa parhaan hyödyn työnantajalle ja työntekijöillesi ja sitä kautta koko yrityksen toiminnalle.

Kun työterveyssopimus on kerran solmittu niin sille ei tarvitse sen jälkeen tehdä mitään?

Näin voi toki toimia, mutta se ei ole suositeltavaa, sillä yritysten ja henkilöstön tarpeet muuttuvat vuosien myötä, samoin työterveyspalveluja tarjoavien yhtiöiden palvelupaketit ja hinnat muuttuvat, lisäksi markkinoille saattaa tulla uusia palveluntarjoajia ja kilpailijatkin muokkailevat konseptejaan, jolloin jokin muu työterveysyhtiö voikin tulla yrityksellenne kattavammaksi ja edullisemmaksi. Siksi onkin suositeltavaa kilpailuttaa työterveyshuolto aika ajoin. Kilpailutus ei tietenkään tarkoita, että työntekijöiden hyvinvoinnista nipistetään, vaan sitä, että työterveyspalvelujen laatua ja saatavuutta parannetaan, päällekkäisiä palveluja karsitaan ja kustannuksia vähennetään, kun työterveyspalvelut päivitetään ajankohtaisiksi yrityksenne tarpeisiin nähden. Kilpailutuksen avulla voidaan löytää huomattaviakin säästökohteita.